Tietoyhteiskuntani
Itsenäinen Suomi – EU-Suomi – Tietoyhteiskunta-Suomi - ?
Tietoyhteiskunnasta alettiin puhua kun:
- käytössä oli riittävän paljon ja helposti havaittavia tietokoneita, siis melkein joka taloudessa
- kun tietokoneilla oli riittävän paljon järkevää tekemistä
- kun tietokoneet "yhdistettiin" toisiinsa ja "tuli" webbi, netti ja sähköposti
-
kun pankki- ja vakuutusmaailma olivat tietojenkäsittelyn pioneereja
(unohtamatta yliopistoja ja yrityksiä) ja kehittivät palvelunsa
sellaisiksi että niitä osaa lähes jokainen käyttää
- kun erilaiset
kansalaisille palveluja tuottavat julkisyhteisöt ottivat
pankkipalveluja jäljitellen omat tietotekniikkasovelluksensa käyttöön
Eli toisin sanoen: ulkoisen toimintaympäristön oli havaittu oleellisesti JO muuttuneen ja tilanteelle oli annettava uusi nimi: "Tietoyhteiskunta". Nykytilanteessa pyrittäneen ainakin jonkinlaiseen kehityksen ennakointiin ja hallintaan. Vallan käytön kannalta "webbi" ja kaikki siihen liittyvä tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia: ajatellaanpa vaikkapa sitä kuinka tärkeään rooliin blogit ovat päässeet.
Tietoyhteiskunta on minulle fyysisen lähimaailmani oleellisen tärkeä laajennus joka ulottuu sinne minne käytettävissäni oleva nykyinen tekniikka ulottuu. Se mitä saan laajemmasta maailmastani irti riippuu niistä tiedoista ja taidoista joita olen hankkinut ja joita vielä kykenen hankkimaan. Onnekseni minulla on riittävät taloudelliset edellytykset kustantaa lähimaailmani laajentaminen. Siis tietoyhteiskuntani onkin tietomaailmani!
Merkittävin viimeaikainen uudistus on ollut terveydenhuollon asiakasrekisterien yhteiskäyttö, jonka todellista laajuutta en tarkasti tiedä. Se takaa sen että tietoni ovat käytettävissä (melkein) jokaisessa minua hoitavassa paikassa. Aiemmin yritin huolehtia itse paperini/tietoni oikeisiin paikkoihin.
Tyvi-ilmoituksen tekeminen verottajalle pankkipalvelujen yhteydessä on hyvä palvelu yritysten kirjanpitäjille tai pienyrityksissä usein itse yrittäjälle.
Tietomaailmani mahdollistaa myös maailmankuvani laajentamisen. Minulla täytyy olla kuitenkin riittävästi tietoa voidakseni erottaa hölynpölyn ns. oikeista asioista.
Voin omassa tietoyhteiskunnassani ostaa tuotteita ja palveluja internetin kautta koska haluan ja voin vertailla niiden hintoja. En kiinnitä nykyään niinkään huomiota hintaan vaan siihen kuinka luotettavasti, nopeasti ja joustavasti voin tuotteen maksaa ja kuinka nopeasti se tulee minulle.
Mitä tietoyhteiskunnasta luvataan minullekin
Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta, alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tietoyhteiskuntaohjelma on yksi hallituksen neljästä poikkihallinnollisesta politiikkaohjelmasta.
Kolumnisti: Sinikka Mustakari
Parhaiden käytäntöjen etsintä alkoi
jälleen tiistaina 7. helmikuuta, kun pääministeri avasi jo toisen
Pääministerin parhaat käytännöt –kilpailun. Ensimmäisen kerran parhaita
käytäntöjä etsittiin ja palkittiin vuonna 2004. Tuolloin kilpailu
saavutti huiman suosion, ja keräsi yli 260 käytäntöä kilpailemaan
parhaat käytännöt –palkinnoista
Olen aina suorastaan rakastanut em. kaltaisia tavoitteenasetteluja. Nehän ovat ympäripyöreitä kuin....
Voisin olettaa että em. kohdista hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisääminen voisivat kolahtaa minuunkin. Sinänsähän tuollainen ylimmän tason julkilausuma on tärkeä, sillä ainahan ylimmän johdonkin on oltava mukana ja sitouduttava ja sitoutettava myös "alaiset" hyvän asian taakse. Huolestuttava ilmaisu on "poikkihallinnollinen politiikkaohjelma" joka tarkoittaa käytännössä eri hallinnonalojen yhteistyötä. Sehän on tunnetusti vaikeaa koska jokainen vartioi omaa reviiriään.
Luettuani tietoyhteiskuntaraporttia olen kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan, ettei yhteiskunnan eri väestöryhmiä ole kovin eritellysti käsitelty: työssä käyvät, työttömät, eläkeläiset, vajaakuntoiset jne. Eläkeläiset ovat jatkossa hyvin merkittävä väestön osa, niin lukumääräisesti kuin myös osaamisensakin suhteen.
Innostusta herättäneitä asioita tietoyhteiskuntaraportissa
Raportti analysoi Suomessa tapahtuvaa tietoyhteiskuntakehitystä suhteessa muualla
maailmassa havaittaviin kehitystrendeihin sekä antaa eväitä tulevan kehityksen
suuntaamiselle erilaisin toimenpide-ehdotuksin.
Ohjelma koostuu kahdeksasta eri osa-alueesta, joiden keskipisteessä ovat:
- tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta,
- kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen,
- koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys,
- sähköinen asiointi julkishallinnossa,
- sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen tietoyhteiskunnan keinoin,
- liiketoiminnan sähköistyminen, sähköiset sisällöt ja palvelut,
- valtion oma tietohallinto sekä
- tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeiset lainsäädännölliset toimenpiteet.
Kysymyksiä herättäneitä asioita tietoyhteiskuntaraportissa
Taulukko 8 on etsittävä tietoyhteiskuntaraportista.
Mielenkiintoisia linkkejä:
Kommentit